sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

SAIRAALAVIIKKO


Tämän viikon ohjelmasta päätti kuopuksemme Onnelin sairaalareissu. Ei mitään vakavaa, vai voikohan Onnelilla olla jotain "ei vakavaa." Limaimu, letkuruoka, avannepussi, epilepsia ja cp vaikean kehitysvamman kanssa tekevät elämän lahjasta ihmeen.
Lapsi, jolle enkeleitä odotettiin alkoikin hymyillä ja vahvistua. Elämänliekki on kuitenkin hyvin hento. 
Onnelin elämäntehtävänä minun viihdyttämisen lisäksi on kertoa asioita ja herättellä tunnelmia. Niitä vaikeita ja syvällisiä, joita muuten ei tulisi ajatelleeksi.
Joku viisas sanoi, että heikoimpien kohtelu kertoo yhteiskunnan sivistyksen tasoon.
Sydämmensivistyksen.

Säälitti jättää pieni ihminen sinne yksin. Onneli ei välttämättä tuntenut niin, onhan sairaala ollut hänelle toinen koti. Hoitaja sanoi vaan, "ai et jää, no sitte laitan kameran päälle. 

Nyt Onneli on saatu takaisin kotiin ja elämä on ennallaan. Toivottavasti myös sellaisena pitkään jatkuu.