perjantai 19. elokuuta 2016

Lellikkieläimet


Luin psykologi Tarja Honkasen artikkelin lemmikkieläinten vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen. Mielelään lukee vaikka kuinka tieteellistä, jos itse on jo valmiiksi samaa mieltä. Tästä olin. Tämä oli rautalankaistettu tiivistys hänen gradustaan.
Ei siinä mitään uutta ollut, ei voinut ollakkaan, ikiaikaisia asioita. Eläimet on aina kuuluneet sinne minne ihmisetkin. Kautta aikain ja aavikoiden ne on kulkeneet ihmisten mukana, tilanteesta riippuen edessä tai takana. Ilman eläimiä ei ihmispolot olisi toimeentulleet.

Tarja Honkasen tutkimukseen osallistuneet kertoivat elämänilonsa lisääntyneen. Lemmikit antoivat heille seuraa, turvaa, rakkautta ja onnistumisen kokemuksia. Elämänlaadun kannalta ihan kekeisiä asioita.
"Eläimen seura tuntuu antavan eräänlaisen puskurin stressiä vastaan ja helpottavan ahdistavia tilanteita", sanoi tutkija. 

Alla olevasta kuvasta voi päätellä jonkun muun kuin ihmishenkilön tarvitsevan turvaa ja rakkautta.



Ajattelen, että lapset jotka saavat kasvaa eläinten kanssa ovat etuoikeutettuja, kuten vanhempansakkin. On niin paljon vaikeita asioita ja tunteita, joita pitää ymmärtää ja oppia käsittelemään. Aikuisellekkin vaikeita saati lapselle, joka joutuu niiden keskelle ensimmäistä kertaa. Hankalia asioita on helpompi kertoa ensin eläimelle. Etsiä sanoja ja oppia siihen mitä puhuminen tuntuu. Puhua ja samalla silittää, sehän on kuin tulla itse silitetyksi.

Honkanen kirjoitti eläimen olevan joskus jopa parempi lohduttajia kuin toinen ihminen.  
Muistan koululaisena kuinka mukava oli tulla kotiin, kun siellä odotti joku niistä lapsuuteni seitsemästä Mirristä. Ikinä ei tarvinnut olla ihan yksin, vaikka äidillä oli iltavuoro. Se oli tietysti aikaa ennen somea, eikä meillä silloin ollut edes puhelinta.
Onkohan some korvannut Mirrit?


Opettamalla oppi itse parhaiten.
Aina ei saa kaikkea mitä haluaa. "Tää on mun."  



Lemmikki voi joskus korvata puuttuvan ystävän.
Mairen sienituntemuksesta en uskalla sanoa mitään.   



On ne Mirrit tarpeellisa tänäänkin.




Ps. Pakko tulla vielä lisäämään kun sopivasti aiheeseen liittyi.
Ulkona ollessani meille oli muuttanut uusi lemmikki, keskelle ruokapöytää.
Ihan tätä en kuitenkaan tarkoittanut.