sunnuntai 11. syyskuuta 2016

   Tämän päivän Menu


Tänään on harrastettu ruokailua. Kaksin käsin tehty ja nautittu sadosta sekä liudasta lisukkeita. Harvoin kun tekee, niin hyvin kestää.

Aamu alkoi melkein brunssilla.
Marjasmootie alle ja päälle joko motsarella-tomaattileipä tai ameriikanäidin pannukakku hillo vaihtoehdoilla. Tai sitten kumpikin, leipä sekä pannari.



Leivästä sai rakennettua terveellisemmän, mutta pino pannareita vaahterasiirapilla ja muilla hörtteillä täytettynä oli myös miellyttävä kokemus.



Lounaaksi valmistui kevyt kasvismunakas ja salaattia.
Munakas on meillä lempiruokaa, sekä tekijän että syöjien mielestä. Siihen voi siivota jääkaapista lähes kaiken. Tähän tuli paprikaa, kukkakaalia, mustakaalta, sipulia ja hiukan valkosipulia.


Ennen päivällistä kerkesimme käydä pelolla keräämässä uutta ruokahalua. Porkkanakone käynnistyi ja ensimmäiset porkkanat siirtyivät varastoon odottamaan jobbaria.
Vielä saisivat talvella myytävät hetken pellossa kasvaa ja odottaa oikeaa nostoakaa.
Punajuuri ja lanttumaalla piipahdimme sankojen kanssa. Täydet sangot tarkoittavat keittiössä kohtuullisen pitkä pilkkomisrupeama. Juureksia oli tarkoitus saada uuni täyteen. Toinen pellilinen perunaa, porkkanaa ja sipulia. Toiseen tuli punajuuret, lanttu ja valkosipuli. Mausteet päälle ja loraus öljyä.
Lihansyöjille kunnollisesta jauhelihasta pihvejä, jotka nekin oli tungettu täyteen sipulia. Valkosipulilla terästetty kermaviilikastike oli pehmennyksenä, jos valkosipulia voi pehmennykseksi kutsua.
Lisäksi salaattia, tomaatteja ja homejuustoa. 



Jälkiruuaksi pellilinen mutakakkua lorauksella vaniljakstiketta.
Siihen se päivä hupeni, ruuanlaittoon. Kun syöjiä on riittävästi viitsii jotain laittaakkin. Tänään katoimme neljätoista lautasta. Tiskipöydästäkin saisi paljon puhuvia kuvia, mutta parempi antaa olla.