lauantai 1. lokakuuta 2016

Sadonkorjuujuhla


Kun lapset kasvaa ja elämää muuttuu voi perinteitä myös muuttaa. Isot lapset ovat jo niin vanhoja, ettei heitä välttämättä enää saa jouluksi kotiin. Uhkaavaa kriisiä ehkäisemään päätimme luoda uuden perinteen. Vietämme syksyllä sadonkorjuujuhlaa, jolloin kulutamme aikaa hyvän ruuan ja toistemme ympärillä. Ainakin kerran vuodessa haluan kattaa heille pitkän pöydän, vaikka sitten olisivat joulun pois.
Viimmevuonna oli vain omaväki tai he kenet katsoin omaanväkeen kuuluvaksi. Kaikki kutsutut tulivat kuuliaisesti paikalle. 



Tänä vuonna juhlasta tulee hiukan erillainen. Saamme tutustuttavaksi tyttären sulhasen kotiväen. Pienimuotoiset kihlajaiset siis.
Mukavaa ja hiukan jännittävää saada tutustua uusiin ihmisiin. Jos ovat yhtä rentoja kuin poikansa, niin tiedossa on mukava päivä.
Tervetuloa!

Nyt on aika kääriä hihat ja putsata kameran linssi. Seuraavan postauksen aihetta ei tarvitse edes arvuutella.
Savulohipiirakkaa vähän välipalaksi.