lauantai 12. marraskuuta 2016

Sairaalasta kotiin.


Melkein kolme viikkoa kesti mummun sairaalareissu, mutta nyt asiat ovat paremmin kuin uskallettiin edes toivoa. Pitkän reissun jäljiltä mummelin olo on vielä hutera, mutta pahin on onneksi takana. Omassa kodissa toipuminen nopeutuu ja mieli pysyy virkeänä. Nyt voi taas tehdä mitä tahtoo ja pystyy. 

Ensin koti oli saatava kuntoon. 
Uusi sähkösäätöinen sänky tuli terveyskeskuksesta ja patjaksi valitsin parhaat mitä löysin. Pyörätuoli ja rollaattori kuuluvat myös yhteiskunnalta lainattavaan kalustoon.
Jääkaappiin varasin sellaista mistä luulen mummun pitävän ja kynttilöitä rakastavan pöydälle muutaman kauniin kynttilän. 
Siellä maassa, jossa uusi presidentti juuri valittiin ei yhteiskunta anna ilmaiseksi edes pyttyä, sängystä puhumattakaan. Siinä maassa kolmen viikon osastohoito tekisis ison loven eläkeläisen varoihin. Täällä se on vielä mahdollista.
Epäkohdista pitää puhua ja päättäjiä rohkeasti vaikeistakin asioista pakkokeskusteluttaa. Toimisiko se toisinkin päin?
Puhutaan rohkesti siitä hyvästä mitä yhteisillä varoilla tehdään. Kerrotaan kuinka paljon paranemista nopeuttaa hoitaja, jolla on hetki aikaa kuunnella ja jonka silittäviä sanoja me kaikki joskus tarvitsemme.
Arvostetaan ääneen sitä, mitä meillä on. 


Mairelta meinasi häntä irrota, niin iloinen se oli mummun kotiinpaluusta.


Nyt on hoitohenkilökunta vaihtunut. Sairaalan hoitajat saivat pelkästään kiitosta ja kehuja, niin olivat sydämmellisiä ja avuliaita. Kotona tahti pakostakin muuttuu, mutta eiköhän tämä onnistu kun kaikki pikkusen joustetaan ja otan pidempiä askelia. (suom. istun vähemmän tietokoneella).
On kuitenkin etuoikeus saada antaa vanhemmalleen turvallinen vanhuus, edes yrittää antaa. Sitä ei luultavasti tule koskaan katumaan.



Mummun voimannuttaminen aloitettiin saman tien tarjoilemalla mukillinen vihersmootieta.
Blenderissä pyörähti ananasta, lehtikaalia, banaania, sitruunamehua ja ripaus siitepölyjauhetta. Lapset sanoivat, että maistuu hyvälle, mutta tuntuu veteen sekoitetulle saippualle.
Mummu joi eikä kommentoinut.