sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Plantaasikierros



Pitkästä aikaa ihanan aurinkoinen kesäpäivä. Sen kunniaksi pääsette mukaan historialliselle "Uran kylmin kesä"-kierrokselle.
Jos ettet vielä tienneet, niin olimme kumpikin nuoruusvuosinamme ekologisorientoituneita piilohippejä. Halusimme vain viljellä ja varjella. Elää niin, että omalta osaltamme mahdollisimman vähän lisäämme lahjaksi saadun pallon taakkaa. Se oli työntäyteistä idealismia, joka ei ollut ostettavissa.
Alusta on kulunut yli neljännesvuosisata ja pellot on yhä luomuviljelyssä. Vuosien myötä luomukummallisuus on vain muuttunut kaikkien silmissä tavallisuudeksi.
Meillä tahti hidastuu ja idealismin tilalle hiipii laiskuus, mutta perusajatus on sama. 

Tästä vuodesta tulee nyt erillainen.
Tulee kylmin kesä.
Siinä on pieniä tupsuja. Peruna on mullattu vain kerran, kun normaalisti kesä-heinäkuun vaihteessa kasvuston sekaan ei enää koneilla pääse.




Porkkana on alusta asti ollut pääkasvi perunan ohella. Keskimääräisenä kesänä harsot olisi viikko sitten poistettu ja rikkakasvisota aloitettu. Tänä vuonna kyntöaura nosti tästä vielä toukokuun lopussa jääkokkareita. 



Punajuuri ja palsternakka ei näytä sen lohdullisemmille. Kuvasta tuskin näkee taimia. Ne on aina olleet vähän semmosia täytekasveja, niin ei haittaa vaikka eivät kasvaisikaan. Kyllä sieltä kuitenkin sen verran tulee, että itselle saadaan.




Harson alla kasvaa lanttua. Jos sää pysyy kohtuullisena on sillä vielä aikaa kasvatella itseään.



Siinä oli ne tärkeimmät.
Sata vuotta sitten, silloin kun leipä oikeasti pellolta tuli, näin kylmä kesä tietäisi tiukkaa talvea. Nytkin se tarkoittaa, ettei talvella ole paljoa myytävää, mutta ei meille silti kuinkaan käy. Vaikka eihän sitä teidä, jos syksy tekee ihmeitä. 




Hansu tarkasteli hattu kourassa tiluksiaan.